Nyt se sitten iski. Keski-ikä. Että oli se lääkäri sittenkin oikeassa. Keittiöstä nimittäin kuuluu leipäkoneen ääni.
Vuodenvaihteen tallinnanreissu sujui hienosti. Tallinnassa oli kaikkien aikojen lumiennätys ja kunnolla myös pakkasta, joten saimme nauttia varsin idyllisestä vanhastakaupungista. Koska teitä kuitenkin kiinnostaa, mitä söin, kerron siitä nyt pitkän kaavan kautta.
Menomatkalla söimme laivan buffetissa ja kokemus oli laivanbuffettimainen. Kohokohdat: Smetana, brownie ja siedettävä valkoviini. Muut seuralaiset kehuivat lastenbuffetista kähveltämiään lihapullia sekä snickers-kakkua.
Illalla keskityimme suklaaseen ja viiniin. Vinkki: Odessa-kuohu
punaviini ei ole ihmisen juomaa. En ole ennen nähnyt ihmisten pakoilevan kuohuviinipulloa.
Tanskan kuninkaan puutarha oli valoisa keskiyölläkin, lumi valaisi maisemaa niin paljon. Kotimatkalla eksyimme toisistamme ja päädyin H:n ja Peten kanssa raatihuoneenaukiolle puhumaan tulevaisuudenhaaveista. Varsin uusivuosimainen tilanne :) Joimme kesäistä Fresitaa pullon suusta ja hytisimme lumituiskussa. Ystävät <3
Aamulla kokeilimme lähikahvilaa aamiaiseen. Ikkunassa oli SWAT-joulupukkeja köysissään ja Markus näytti aika pelottavalta, mutta aamiainen oli edullinen ja hyvä. Koordinaatit: Suur-Karjan Kuninganpuoleisessa päässä, lähellä vaaleanpunaista ankkuriovea. Suosittelen pestobaguettea, Zusba peekonipirukasta ja pizzastruudelia. Kahvi on automaatista, mutta varsin kelvollista.
Illalla päätimme syödä yhdessä ja hetkellisen pohtimisen jälkeen Isäntä päätti viedä 11 meistä uuteen Far East Fine Dining -paikkaan,
Chediin.
Paikka oli kaunis ja huoliteltu, tummaa puuta, kiveä ja pehmeää valoa. Lukollinen narikka! Vessassa vesiputoushana! Palvelu oli hyvää ja joutuisaa. Tykkäsin kaikin puolin, enkä vähiten ruoan vuoksi.
Söimme alkuruoaksi Dim Sumeja, sieni- ja kasvisversioita, sekä itämaista tonnikalasalaattia, jossa oli mm. granaattiomenansiemeniä, maukasta mangoa sekä aidosti hyvä salaattipohja. Tonnikalakin oli hyvää, ei sen puoleen.
Pääruokina söimme stir fry -sieniä, pi pa -ankkaa ja "Roasted silver cod with Champagne and Chinese honey". Kala yllätti eniten (tai enhän mä ankasta tiedä), sillä se oli todella rikasta, makeaa ja rasvaista. Se ihan oikeasti suli suussa ja samalla maistui paahdetulta. Ehdottomasti kokeilemisen arvoinen, tosin jos kaipaa pureskeltavaa tekstuuria ruoaltaan ei ehkä kannata syödä pelkästään tuota. Zusba sanoo, ettei ollut kalan suurin fani, mutta piipaa-ankka oli "just täydellistä - rapea nahka, sopiva ihra ja murea liha."
Sienet stir fry oli perushyvä setti. Sellerinpätkät tosin olisi voinut jättää lisäämättä siihen valmistusvaiheessa :)
Menuumme kuuluva jälkiruoka, tuoreet hedelmät luumusabayonella, oli jonkin hedelmän puuttuessa korvattu jäädykkeellä. Jäädyke oli loppuun asti mietitty ja kauniisti tarjoiltu kokonaisuus herukkaterttuineen ja ananaskirsikoineen. Muut söivät passionjäädykettä, minä tyypillisenä vastarannankiiskenä ja passioninvastustajana sain mustikkajäädykettä.
H valitsi meille aterian oheen ranskalaista rieslingiä ja se toimikin hyvin koko aterian läpi. Ilman juomia setti maksoi 36,50 € per nassuttaja.
Suosittelen lämpimästi ravintolaa, aion itsekin mennä sinne uudelleen. Toivottavasti taso pysyy!
Seuraavana päivänä kävimme Zusban kanssa kaksin syömässä ja noudatimme lyhyempää kaavaa. Valitsimme ensinnäkin paikaksi turistien suosiman valkosipuliravintolan
Balthasarin, jonne olen aiemminkin pari kertaa yrittänyt ilman varausta. Nyt onnisti. Tämä on hyvin helppo paikka ujommallekin matkustajalle, koska asiointi onnistuu hyvin suomeksikin ja myös ruokalistat ovat monikieliset. Lisäksi paikka on heti raatihuoneen aukion vieressä JA sitä vastapäätä on ihana viini-kakkukellari, jossa kannattaa myös pistäytyä.
Valitsin juomaksi talon roseviinin, Z joi olutta. Aloitin syömällä "Miedon graavilohisalaatin tiikerikatkarapujen ja Dijon-sinapilla maustetun viinietikkakastikkeen kera". Oikein hyvää! Lohi oli ensiluokkaista ja kastike todella hyvää. Myös salaattipohja oli tuore, monipuolinen ja hyvin revitty. Annoksessa oli reilusti marinoituja valkosipulinkynsiä, jotka toivat hilpeää twistiä varsinkin katkarapujen kanssa yhdistettynä.
Pääruoaksi olisin toivonut sienillä täytettyä kampelaa, mutta se oli loppu, joten valintani oli "Kevyesti paahdettua tonnikalaa wasabi-perunasoseen ja kookos-limettikastikkeen kera".
Tonnikala oli melko onnistunut. Pyysin mediumina, koska inhoan kuivaa tonnikalaa, ja lätty olikin keskeltä selvästi ruusuinen. Seesaminsiemenpinta oli paahteinen ja toi kivaa rakennetta. Wasabi-perunasose oli hyvin miedosti wasabista ja sopii miedommankin ystävälle. Määrä oli sopiva ja sose oli aseteltu, ei vain läimäisty lautaselle.
Annokseen kuului hieman yllättäen aika paljon kasvisseosta ja parsakaalia. Molemmat luojan kiitos tuoreista valmistettuja ja varsinkin parsakaali yllättävän hyvää. Napsakkaa ja elävän makuista, ei tippaakaan löysää tai väsynyttä.
Kastike kruunasi annoksen, kuten hyvillä kastikkeilla on tapana tehdä. Kookos ei ollut hallitseva elementti, mutta toi kermaisuutta ja täyteläisyyttä raikkaaseen kastikkeeseen. Limen potku toimi hyvin ja sitoi annoksen eri elementtejä jännästi yhteen.
Zusban valinnat osuivat annoksiin ja "Yrttimarinoitu lampaan kare valkosipuliperunoiden ja kirsikka-rosmariinikastikkeen kera" sekä "Valkosipulivoilla gratinoituja vihersimpukoita ja sinappi-yrttikastiketta". Molemmat kuulemma oikein toimivia.
Jälkiruoalle ei ikävä kyllä ollut aikaa, mutta jos olisi ollut, olisin valinnut "Mascarpone-vadelmakakkua ja Bailey’s-kastiketta". Valkosipulin makuinen créme brulée kuulostaa kyllä kiehtovalta, mutta tokkopa olisin uskaltanut.
Vielä yksi ylimäärinen ruokaan liittyvä vinkki: Viru-keskuksen kolmannen kerroksen kirjakaupan kahviosta (siis nimenomaan sieltä kolmannen kerroksen kahviosta, Bestselleristä) saa mainiota chai lattea, 30 EEK, tuorepuristettua greippimehua, 50 EEK ja kehuivatpa matkaseuralaiseni myös club sandwichiä ja sushiakin. Tarjoiluastiat Villeroy&Bochia, palvelu erinomaista. Kahviosta näkymä suoraan käsityökirjoihin.
