Ei nimi liittoa paranna - vai parantaisiko kuitenkin?

Tasa-arvoisen avioliittolain puuttuminen on epäkohta, johon seuraavan eduskunnan on puututtava. Elämme 2010-luvun Suomessa, ns. hyvinvointivaltiossa, ja silti erottelemme virallistetut parisuhteet juridisella tasolla kahteen eri kastiin. Ihan absurdia.

Voi Päivi Räsänen sentään. Monikulttuurisessa maassammekin moni vetoaa siihen, että avioliitto on asetettu miehen ja naisen välille. Juu on, kristinuskossa. Kristinusko saa jatkossakin siunata vain heterosuhteet jos minulta kysytään. Asia ei edes minulle kuulu. Miksi kirkon sisäinen kanta edes sotketaan asiaan? Koska kirkko suorittaa vihkimisiä, tietenkin. Sekin on aikansa elänyt instituutio. Kannatan lämpimästi yhtä vihkijätahoa kaikille avioliitoille ja halukkaat voisivat lisäksi hakea liitolleen kirkon siunauksen. Eipä tarvitsisi kirkon (ja kristillisdemokraattien) vinkua siitä, vihitäänkö homoja vai ei.

Miksi uusi laki sitten tarvitaan? Eikö se nyt ole ihan se ja sama, mikä sen liiton nimi on? No kun ei ole. Jos virallisessa lomakkeessa on eri ruksilaatikot avioliitolle ja rekisteröidylle parisuhteelle, tulee siviilisäätynsä lisäksi väkisin kertoneeksi myös, sattuuko olemaan seksuaalista vähemmistöä. Ei ketään voi eikä saa pakottaa kertomaan suuntautuneisuutensa muotoa! Vielä elämme yhteiskunnassa, jossa homoudestaan kertominen ei kaikissa tilanteissa kannata. Muutenkin kyseessä on asia, jonka ei pitäisi kuulua muille.
Naurettavaa turhaa byrokratiaa nykyinen laki aiheuttaa tilanteissa, joissa ihminen korjaa sukupuoltaan ja liiton muoto pitää muuttaa avioliitosta rekisteröidyksi tai toisin päin.
Eräs äkkiseltään mitättömältä tuntuva seikka nousee myös esiin: Avioliittoa solmittaessa pariskunnalla on oikeus ottaa käyttöön yhteinen sukunimi. Rekisteröidyn parisuhteen tapauksessa täytyy toimia tavallista nimenmuutosreittiä eli jompikumpi anoo uutta sukunimeä ja maksaa käsittelykulut (166 euroa). Asian käsittely vie yleensä kuukausia. Rekisteröidyssä parisuhteessa ei voi ottaa käyttöön väliviivallista kaksoisnimeä.

Onneksi Suomessa moni puolue ymmärtää elää tätä päivää: Vihreät, SDP, Kokoomus, RKP ja Vasemmistoliitto ovat jo lupautuneet kannattamaan tasa-arvoista avioliittolakia.
Vihreät on myös ottanut rohkeasti aloitteellisia askelia asian tuomisessa julkisuuteen: Mm. puolueen puheenjohtaja Sinnemäki on allekirjoittanut Naimalakko-vetoomuksen eli sitoutunut olemaan menemättä naimisiin tai rekisteröimästä parisuhdettaan, kunnes saamme yhdenvertaiset oikeudet kaikille. Muita allekirjoittajia ovat esimerkiksi Jani Toivola, Oras Tynkkynen, Nanna Grunfeldt - ja yli 3000 muuta!

Itse en aio vetoomusta allekirjoittaa vaan itsekkäästi hyödyntää oman naimamahdollisuuteni, nyt kun kerran satun kuulumaan tähän hyväksytympään ja etuoikeutetumpaan kansanryhmään. Parin viikon päästä minä ja muut täysi-ikäiset suomalaiset saamme kuitenkin taas vaikuttaa siihen, mihin suuntaan tätä maata luotsataan seuraavat neljä vuotta.

Naimalakon ja eduskuntavaalien lisäksi vaikuttamisen mahdollisuuksia on paljon: Voi tukea Setan tai Sateenkaariperheet ry:n toimintaa, puhua avoimesti suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon puolesta (ja siten vaikuttaa yleiseen asenneilmapiiriin) tai vaikka ottaa yhteyttä omaan kansanedustajaansa. Tai niin, vaikka blogata aiheesta omassa pikku blogissaan. Pääasia, että epäkohdista puhutaan.

Katso myös:
Sukupuolenkorjaus pakotti avioeroon
Naimalakko.fi
Setan sivuilla avioliittolaista