Olen palannut töihin ja odotan kiivaasti kellon lyövän 16.30 että pääsee kotiin. Tänään menen viimeinkin joogaan enkä oikein malttaisi odottaa. Rajajooga on vuorossa, pääsee vääntämään ja kiertämään kohtuullisesti ja saa pienen ohjatun meditaationkin. Huomenna ajateltiin mennä potkimaan palloa puistoon ja sekin kuulostaa loistavalta. Mark my words, huomenna sataa lahnoja.
Juhannus tosiaan. Olin ennakkoväsynyt ja kiukkuinen kun lähdettiin, mutta piristyin kuitenkin siitä sitten ja grillailin tofuani ja sipuleitani varsin tyytyväisenä. Kuunneltiin Olavi Virtaa ja yritin olla tyrskimättä itkuun aina nostalgialiikutuksen iskiessä. Muut saunoivat ja pelasivat krokettia. Minä nakersin palanutta sipulia ja kuuntelin Sokerpalasta (http://lirama.net/song/68100?setlang=en) tippa linssissä. Toki myös Rautavaaran Tapsa ja Metrotytöt olivat ahkerassa soitossa.
Aamulla herätessäni nukuin yksin. Jusba nukkui Peten sängyssä ja Pete nurkassa kahden tyynyn kanssa. Nauratti. Pelattiin rallia ja teurastuspeliä pleikkarilla. Leikin myös koirien kanssa pihalla. Maalla on luxusta.
No niin, se siitä sitten. Olipa jännää. Mennään oikeisiin aiheisiin.
Tämä tässä on Sakari (Virallisesti Laproaigh, Ba Ma mm, s. 1.5. 2006). Sakke tuli kotiin kesäkuun alussa ja on tässä kuvassa laitettu röyhkeästi keikkumaan jakkaralle, josta ei pääse karkuun. On nimittäin aika vikkelä jätkä. >Tässä pojat etsivät yhdessä pakotietä.
Tässä Sakari opettelee syömään uuden kodin ruokia. Tassut on vähän vellissä ja niska samoin, mutta mitäs pienistä. Pääasia, että eväät maittaa kun pitää kerran jaksaa kasvaa isoksi rottahirviöksi. >Jahas, ja kuvien lataus ei sitten enää onnistu. No ihailkaa noita ja palaan asiaan tuonnempana. Pusuja, allihopa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti