Hattu vinossa haudalla

No, nyt on saatu mummo siunattua. Hassut menot noi ortodoksiset kuoppakinkerit kaikkine suitsukkeineen, veisaajatäteineen ja herra-armahtanineen. Pööh. Olin erinomaisen tyytyväinen asenteeseeni, seuraani ja suoritukseeni siunauksessa - en edes tapellut kenenkään kanssa, eikä oikeastaan edes jaksanut vituttaa mikään. Onnistuin keskittymään itse juhlien sankarin muistelemiseen. No okei, keräsin mä vähän kierroksia, kun idioottiserkku pisti tupakaksi hautakummun vieressä ja stögäsi röökinsä siihen hautausmaan käytävälle. Ja jätti siis siihen! Pöyristyttävää moukkamaisuutta.



Huomenna näen rakkaita ystäviä pitkästä aikaa. Loma jatkuu vielä pari viikkoa, sitten takaisin pöpilään.